Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, joka lisätään tavaroiden ja palveluiden myyntihintaan. Tässä artikkelissa esittelemme kattavasti, miten arvonlisävero lasketaan sekä miten voit hyödyntää kätevää ALV-laskuria verottoman tai verollisen hinnan määrittämiseen. Tarkastelemme laskukaavoja, Suomen verokantoja, historiallisia muutoksia ja käytännön esimerkkejä.
Johdanto arvonlisäveroon ja laskuriin
Arvonlisävero on monivaiheinen kulutusvero, jossa veron perusteena on aina tavaran tai palvelun veroton hinta. Yritykset keräävät veron osan ostajilta ja tilittävät sen edelleen valtiolle.
Tästä syystä ALV-laskuri on hyödyllinen työkalu niin yrittäjille kuin kuluttajillekin. Laskurilla voi nopeasti määrittää verottoman hinnan, veron osuuden ja verollisen hinnan eri verokantojen mukaan.
Artikkelin tavoitteena on tarjota selkeä, opettavainen ja akateeminen kuvaus arvonlisäveron käsitteestä, laskentakaavoista sekä laskurin ohjelmoinnista WordPress-sivustolle.
ALV-laskurin käyttö
Voit laskea arvonlisäveron käyttökelpoisella laskurilla verkkosivullasi ilman erillisiä laskukaavoja. Syötä laskuriin kaksi arvoa — esimerkiksi veroton hinta ja verokanta — ja klikkaa Laske-painiketta.
Laskuri tunnistaa automaattisesti, onko syötetty veroton vai verollinen hinta, ja laskee muut arvot puolestasi. Se tarjoaa kolme tulosta: veroton hinta, arvonlisäveron määrä ja verollinen hinta.
Seuraava ohjelmoitava laskuri on valmis kopioitavaksi WordPress-artikkeliin. Kopioi ja liitä suoraan sisältöeditoriin.
Arvonlisäveron laskeminen kaavoilla
Arvonlisäveron laskenta perustuu kahteen eri lähtötilanteeseen: verottomaan tai verolliseen hintaan. Molemmat tapaukset vaativat eri laskukaavat.
Verottomasta hinnasta ALV lasketaan kertomalla veroton hinta sovellettavalla verokannalla ja jakamalla sitten sadalla:
Arvonlisäveron määrä = veron peruste × verokanta / 100
Verollisesta hinnasta löydät veron osuuden ja verottoman hinnan kaavoilla:
Arvonlisäveron määrä = verollinen hinta × verokanta / (100 + verokanta)
Veron peruste = 100 × verollinen hinta / (100 + verokanta)
Esimerkki käytännössä
Yrittäjä noutaa asiakkaalta tietokoneen huollettavaksi. Huoltopalvelun veroton hinta on 100 €, kilometrikorvaus 8 € ja laskutuslisä 10 €. Sovellettava verokanta on 25,5 %.
- Veron peruste: 100 € + 8 € + 10 € = 118 €
- Arvonlisävero: 118 € × 25,5 / 100 = 30,09 €
- Verollinen hinta: 118 € + 30,09 € = 148,09 €
Arvonlisäverokannat Suomessa
Suomessa on käytössä yleinen verokanta sekä alennetut kannat ja nollaverokanta. Verokantojen muutoksia säätelee lainsäädäntö ja Verohallinnon päätökset.
Yleinen verokanta korotettiin 24 %:sta 25,5 %:iin 1.9.2024 alkaen. Aikaisempia korotuksia tehtiin vuosina 2010 ja 2013.
Yleinen ja alennetut verokannat
| Verokanta | Kohderyhmä |
|---|---|
| 25,5 % | Useimmat tavarat ja palvelut |
| 14 % | Elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut |
| 10 % | Kirjat, lääkkeet, liikunta- ja kulttuuripalvelut, majoitus |
| 0 % | Vienti EU:n ulkopuolelle, valtaosa terveyspalveluista |
Eurooppalainen konteksti ja historialliset muutokset
Arvonlisävero on Euroopassa laajasti käytössä. Se korvasi aiemmin käytössä olleen liikevaihtoveron, jonka kertautuminen tuotantoketjussa aiheutti epäreilua verorasitusta.
EU-maiden sisäisessä yrityskaupassa ALV on yleensä käännetty verovelvollisuus. Kuluttajakaupassa One Stop Shop -järjestelmä helpottaa rekisteröitymistä useassa maassa.
Suomessa ALV:n osuus koko verokertymästä on noin 21,9 %. Kuluttajat kantavat veron, ja yritykset toimivat veron kerääjinä.
Yleisiä haasteita ja pyöristykset
Joissain verollisissa hinnoissa ei ole mahdollista päästä täsmälliseen verottomaan hintaan matemaattisesti. Näissä tapauksissa veroton hinta tulkitaan pyöristettynä.
Pyöristämissäännöt perustuvat Verohallinnon ohjeisiin. Yleisesti verollinen hinta pyöristetään sentin tarkkuudella, ja erikoistapauksissa sovelletaan lähimpään senttiin pyöristystä.
Esimerkki: Jos verollinen hinta on 30 € ja verokanta 25,5 %, tarkka veroton hinta on 30 / 1,255 ≈ 23,90 €, mutta käytännössä pyöristetään 23,90 €:iin.
